Seksuaalisesta ahdistelusta ja ihmisten sokeudesta

Olin noin puolitoista vuorokautta suhteellisen mukavassa mediapimennossa ja johan oli syntynyt poissaoloni aikana uusi kohu. Ilmeisesti naisten seksuaalinen ahdistelu ei ole ollut ilmiö ennen viime syksyä, tai niin ainakin väittää Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki. Ilmeisesti vuonna 2016 voidaan olla vielä näin ignorantteja.

Olen siis nainen. Tämä saattaa ilmeisesti hämmentää monia, mutta olen kokenut ahdistelua ennen viime syksyä. Seksuaalinen ahdistelu ei ollut rikos ennen vuotta 2014, mutta olen kokenut viimeisen puolentoista vuoden aikana aika mukavan kourallisen tilanteita, jotka lasketaan laittomiksi. Jokainen on tapahtunut julkisella paikalla, usein täysin kirkkaassa päivänvalossa. Puistossa en ole tainnut ahdistelua kokea, mutta se johtunee siitä, etten liiku paljoa puistoissa.

Varhaisin muistoni ahdistelusta on varmaan vuosilta 2007-2008, ikää minulla oli joko 12 tai 13 vuotta. Eräs mies (suomalainen) alkoi kertoa minulle bussissa, miten sanotaan prostituoitu eri kielillä. 15-vuotiaana keskellä arkipäivää keski-ikäinen mies (suomalainen) tarttui minua olkapäästä ja ehdotteli treffejä. Taisi olla humalassa, mutta erittäin väärin sen on silti. Olin silloin vielä lapsi, ja vaikka silloin seksuaalinen ahdistelu ei ollut laki, taisi pedofilia silloin olla laitonta, eikö niin?

Ollessani 16-17 –vuotias, koko kesän rauhallisen kotinaapurustoni pysäkille ilmestyi uusi asukaskunta (kaikki suomalaisia), jotka keksivät kysyä minua ulos uudelleen ja uudelleen, ehdotellen minua istumaan syliin. Kesätöissä lukuisien seksuaalisen vihjailujen jälkeen mies (suomalainen), joka oli minua varmasti yli 30 vuotta vanhempi, ehdotti seksiä suoraan. Tähän aikaan seksuaalinen ahdistelu ei ollut vieläkään rikollista, ja hitto, en ollut edes enää niin kutsutta sakkolihaa. Kaikki ahdistelijat olivat kantasuomalaisia miehiä, jotka ovat näemmä koskemattomia ja saavat tehdä mitä lystäävät.

Viimeisin tällainen pahemman luokan ahdistelu, mitä muistan, on viime kesältä (en siis jaksa aloittaa niistä lukuisista kerroista kun perään on huudeltu). Bussissa viereeni istui mies (tarviiko mainita, että oli suomalainen?), joka tarjosi viidenkympin seteliä ja sanoi ostavansa minulta seksiä ja kieltäytyessäni tarttui olkapäähäni ja sanoi, että älä viitsi olla tuollainen. Onneksi olen oppinut olemaan aika törkeä ja kovaääninen, joten mies lähti mekkaloinnin jälkeen suksimaan. Kukaan bussissa ei tullut auttamaan, katsoivat vain. Mietin silloin ensimmäistä kertaa tekeväni rikosilmoituksen ahdistelusta, mutta en tehnyt. Miksi? Koska oletin, että ketään ei kiinnosta. Vaikka mies liikkuu alueella, jossa asun, asialle ei oltaisi välttämättä pystytty tekemään.

Nämä kaikki tapaukset ovat sattuneet ennen viime syksyä, ennen kuin tämä oli mukamas uusi juttu. Tässäpä viesti teille kaikille sokeille, jotka ette todennäköisesti ole koskaan kokeneet seksuaalista ahdistelua: seksuaalinen ahdistelu on aina ollut ilmiö. Aina. Ja jos kulttuurillinen stigma siitä, kuinka ”miehet ovat miehiä”, ”älä nyt viitti ottaa ittees” ja ”no oma vika kun sulla oli minihame” –selitykset ovat ihan okei, jatkuu niin se ahdistelu ei lopu. Eikä sillä ole mitään hiton väliä, tapahtuuko ahdistelu siellä puistikossa vai Senaatintorilla vai omalla bussipysäkillä. Ahdistelu on ahdistelua.

En siis väitä, että apulaispoliisipäällikkö olisi rasisti, vaikka täysin sokea hän on tässä asiassa. Ehkä Helsingissä on liikkunut kymmenien miesten joukko, jotka ovat ahdistelleet naisia. Jos on, se on ehdottomasti väärin ja tuomittavaa. Mutta jokainen ahdistelukerta mitä minä sekä lähes kaikki naiset tässä maassa ja maailmassa ovat kokeneet, ovat myös tuomittavaa sukupuoleen, ihonväriin, taustaan ja vaikkapa nyt seksuaaliseen orientaatioon katsomatta.

Mutta tiedättekö, mitä tästä lausunnosta, joka on idioottimaisen ignorantti, jää käteen? Lisää vihaa. Moni suomalainen ottaa lausunnot riemulla uusiksi vastalauseiksi pakolaisia vastaan. Haluaisin sanoa näille ihmisille myös erään asian: olkaa kilttejä ja lakatkaa käyttämästä sukupuoltani argumenttina teidän rasistiselle puheellenne. On täysin tekopyhää innostua aivan yhtäkkiä naisten oikeuksista vain sen takia, että sillä voi lietsoa vihaa. Minä en ole kenenkään nainen, pelkästään oman itseni (kiitos Anne tästä lausahduksesta, se on hyvä).

Ilmeisesti on siis täysin ok, jos alan tehdä rikosilmoitusta toisen perään, kun joku kehtaa ehdotella minulle mitään. Varokaa vain, niitä saattaa tulla aika usein, ja useimmiten ne koskevat suomalaisia miehiä. Ehkäpä meidän kaikkien pitäisi alkaa tehdä näin, niin tilastot voisivat näyttää erilaisimmilta? Sillä rohkenen väittää, että aloite naisen ahdisteluun ja sortamiseen ei tule ihonväristä, vaan ihan siitä, onko täydellinen ihmisperse vai ei.

-Iiris